Kotikaruselli

Perhe-elämän pyöritystä johon kuusi lasta antaa tahdin - marssijärjestyksen määrävät kuitenkin vanhemmat

Esikoisen 13 v. synttäreihin on aikaa
Lilypie Baby Ticker

Isosiskon 11 v. synttäreihin on aikaa
Lilypie Baby Ticker

Tuuliviirin 9 v. synttäreihin on aikaa
Lilypie Baby Ticker


Lilypie Baby Ticker

Pipa
Lilypie Baby Ticker

Vauva-Taapero
Lilypie Baby Ticker

sunnuntaina, elokuuta 21, 2005

Viikonloppu

Tämä viikonloppu on mennyt melkeinpä taas vain ollessa. Täti punainen kun on kylässä niin ei tässä pahemmin viitsi edes liikkua tai aina pitää aloittaa liikunta vessan kautta. Niinpä olen istunut, irkannut ja neulonut (kyllä tästä kohta neuleblogi pitää tehdä ;) ).

Fifi
Fifistä meinasi tulla päänsärkyä. Tuo mistä aikaisemmin kuvan laitoin (tummansininen), piti purkaa kun lanka loppui kesken, eikä sitä kaupoissa enää näkynyt. Kävi tuuri ja löysin toista lankaa poistomyynnistä, ostin neljä kerää ja olin varma että siinä on liikaakin - vaan eipäs ollut. Neljättä kerää aloittaessa oli jo selvää, että lanka ei riitä. Siinä vaiheessa meinasi iskeä paniikki kun sitäkään ei näkynyt kaupoissa. Onneksi Iona lupasi laittaa kyselyn neulontalistalle jos joltain löytyisi sitä, ja sieltä sainkin eilen vinkin, että Citymarketeissa Poppia vielä olisi. Tänään oli siis pakko suunnata auto Citymarkettiin - ja siellä sitä oli vaikka kuinka paljon :))) Ja ihan oikeaa väriäkin. Kyllä helpotti, nyt ei pitäisi enää loppua lankojen kesken, huivi kuitenkin valmistunee pian. Vielä *pus pus* Ionalle ja kiitos :) ... ja nyt kaikki salarakkaat pysykää nahoissanne, tämä oli vika kerta kun pussailen vieraita...

Olen tässä viikonlopun aikan pohtinut jopa lapasten neulomista. Osaisinkohan minä, viimeksi on lapaset tullut tehtyä yläasteella, muutama vuosi sitten siis... Kunhan Fifi ja Fifi 2 valmistuvat, voisin ehkä rohkaistua kokeilemaan. Tosin kun ohjetta olen lukenut, alan epäilemään että peukalon tilalle tuohon tulee vain reikä minun tekeleissäni tai ei sitäkään - tulee vauvan tumput aikuisen koossa. Jään mielenkiinnolla odottamaan omaa yritystäni.. kuvia en lupaa näytille.

Esikoinen ja Isosisko halusivat tänään uimahalliin. Kun tulin kaupasta, olivat tehneet itselleen munakasta kun nälkä oli yllättänyt. Ruoan jälkeen tyhjensivät tiskikoneen ja siivosivat leikkihuoneen... sitten tulivat pyytämään kolmea euroa uimahallirahaa, ja annoinhan minä sen. Nauratti hieman kun luulin, että kahdestaan ovat menossa, mutta jäivätkin vielä soittelemaan Isosiskon tyttökavereita mukaan - minun vanhin poikani menossa tyttöjen! kanssa uimahalliin :O . Apua, eikös tuo enää vaadikaan poikaseuraa mukaan. Pitänee siis kohta alkaa tenttaamaan kaikki vieraat tyttölapset kolmannen asteen ristikuulustelulla ja tuoda pienoiskivääri mökiltä kotiin, johan se orava from hell pääsikin autuaammille metsästysmaille.

Mökkinaapurin emäntä joutui tässä kesän aikana oravan vainoamaksi. Jostain syystä mökillä olevat oravat olivat melkein kesyjä, ne saattoivat tulla hyvin lähelle ja jopa kiivetä jalkaa pitkin ylös - ei tosin meillä mutta mökkinaapurin isännällä oli tuosta kokemusta. Naapurin puolella emäntä vain ei kurreista oikein tykkää, ainakaan kun liki yrittävät, niinpä oli eräänkin kerran pelästynyt ja kiljaissut kun orava oli yllättäin ollut aivan vieressä. Orava piru taisi tajuta tuon että toinen sitä pelkää, ja alkoi vaanimaan selvästi emäntää. Isäntä saattoi olla mökillä viikon eikä välttämättä nähnyt edes vilahdusta pörröhännästä mutta odotas kun emäntä tuli mökille - kurre oli heti pöydän päällä tuijottamassa pää kallellaan ja (emännän sanoja lainaten) pirullinen ilme naamalla ;) . Pari viikkoa sitten oli isäntä lähtenyt mökiltä töihin, ja kun ovi kiinni perässä meni, niin orava oli ikkunan takana tuijottamassa emäntää. Tuota oli jatkunut koko päivän, että meni emäntä minne vain niin orava oli yhtäkkiä siinä vieressä, ja kun isäntä tuli töistä takaisin mökille, emäntä oli itkenyt hysteerisenä sisällä. Siinä vaiheessa isäntä kävi hakemassa pyssyn meiltä, ja sen oravan taru päättyi siihen. Koko juttu ei kyllä päättynyt... tämän oravan pesue meinasi vallata mökkinaapureiden rakenteilla olevan hirsimökin. Söivät villoja nopeampaa tahtia kuin isäntä meinasi ehtiä villoittamaan, ja yrittivät tehdä pesäänsä sinne. Se tiesi sitten loppua lopullekin suvulle. Oravat ovat kyllä kivoja mutta mielummin minäkin niitä katselen tuolla puiden latvassa kuin puolen metrin päässä naamastani :P

2 Comments:

  • At elokuuta 21, 2005 8:08 ip., Anonymous Jaana said…

    JOo, oravat on ihan kivoja ku pysyvät jossai umpimetsässä..
    Meillä kurre yritti kesällä varastaa haarukoita! Ne jäi pihalle illan grillaussession aikana. Aamulla aikaisin laitoin pyykkiä narulle ja ihmettelin että kukas astioita kolistelee.. Ketään ei pihalla näy ja naapuriinkin oli matkaa enemmän kuin kuuloetäisyys.. Sitten huomasin että orava kiipesi puuhun ja kiikutti suussaan haarukkaa! No, hetken päästä haarukka tipahti maahan ja orava aloitti kamalan kiroilun, tai siltä se kuulosti. Keräsin kyllä vikkelään loput haarukat pois.. Ei niitä sentään oraville asti riitä ;)

     
  • At elokuuta 21, 2005 9:14 ip., Blogger tsu said…

    *reps* ... kiitos nauruista :DD

    Teillä meinas orava alkaa sivistämään itseään ja syömään haarukalla :D

     

Lähetä kommentti

<< Home