Paluu viikonloppuun vielä

Lauantai
Esikoinen halusi oman herätyskellon, jonka laittoi soimaan klo 5:ksi. Minä virittelin oman höpöttimeni ulvomaan (soittoäänenä suden ulvontaa) klo 5.30. Voi kärsimys kun se ulvonta alkoi... Vauva oli päättänyt vääntää kakat keskellä yötä, joten puoli kahden aikaan olin hyppinyt vaippaa vaihtamassa (onneksi Vauva jatkoi uniaan heti kun oli puhdas vaippa) ja sen jälkeen en sitten enää osannutkaan kunnolla nukkua kun odotin vain että höpötin herää eloon. Krooh pyyh.. ei kun ylös. Huomasin sitten että Esikoisella tuo käsi käy myös nopeaa ja oli vain länttäissyt herätyskellon kiinni ja kuorsasi autuaana sängyssä edelleen. Äkkiä tönimään hereille, että pitäisi mennä jo. Poika nousee ylös, kipaisee aamupesut, vikat kamat kassiin ja kymmentä vaille kuusi olemme tien päällä... Ainoat hullut muuten liikenteessä siihen aikaan, kadut olivat erittäin tyhjiä.. paitsi kaksi teinikänniläistä näkyi ja sitten tietty nämä reissuun lähtijät. Hrrrrrr... ei kyllä olisi uskonut edes että kesä on (vai tulossako se vasta on) kun mittari näytti siihen aikaan vaivaiset +2,5'C... hyvä ettei auton ikkunoita tarttenut skrabata. Jätin pojan kyydistä, toivottelin matkaanlähtijöille hyvää matkaa ja tsemppiä turnaukseen. Sitten kotiin ja nukkumaan. Klo 10 Vauva herätteli hihkumalla pinniksessään innoissaan.

Päivän aikana Esikoinen soitteli muutamaan otteeseen. Joka pelin jälkeen tuli soitto "voitettiin" :) . Viimeisen pelin jälkeen soitti ja ilmoitti että ovat menossa suihkuun ja sitten Raxiin syömään... nam ja slurps. Onneksi minäkin olin hakenut itselleni valkosipuli kebabin niin en vihertynyt...vielä.

Isukkinikin soitteli. Oli hyvin salaperäinen aiemmin että minne reissuun lähtevät ja lupasi soitella lauantaina. Soitto tuli...
Isäni: "Mennään juuri teidän ohi"
Minä: "Mitä sinä horiset?"
I: "No niin niin, mennään teidän ohi"
M: "Et viittis tarkentaa mitä tarkoitat?"
I: "Sanooko sinulle mitään Jewel of the Seas?" (Tässä vaiheessa alan vihertää...)
M: "Miten niin??"
I: "Noooo me ollaan täällä taas. Kotkan kohdalla menossa Pietariin" (Okei, nyt olen vihreämpi kuin ruusut tuolla yhdessä kuvassa)
M: "Vai sinne te haaskaatte mun tulevaa perintöä ;) . Törkeetä" (Ja nyt pitää muistaa että tässä puhuu umpikiero savolainen ja minä puolisavolainen, että vastuu on kokonaan kuulijalla... ei siis pidä ottaa vakavasti)
I: "Mitään haaskata... xx euroa/hlö ja saatiin vielä isompi sviitti kuin viimeksi... se 56 neliön sviitti oli aika pieni nääs mutta nyt on vähän tilaakin"
M: "MITÄH?!! NOIN HALPA ETTEKÄ MULLE PUHUNEET MITÄÄN!! HÄVETKÄÄ!" (tän vihreemmäksi ei voi ihminen tulla... henki alkoi jo salpautua)
Lopuksi toivottelin hauskaa reissua ja nieleskelin sappea ;D ... Suunnittelin risiiniöljyn tarjoilemista Vauvalle ja niillä hajupommeilla vanhempieni kotioven koristelua odottamaan näiden paluuta kotiin... Siis hei.. olisivat voineet vihjaista minullekin että olisin päässyt katsomaan tuon aluksen mikä saa Siljan Serenaden ja muut purkit näyttämään kirkkoveneiltä. Vastahan vanhempani syksyllä olivat 10 päivän risteilyllä tuolla aluksella lähtien Bostonista ja kävivät kahdeksassa eri satamassa Amerikan ja Kanadan alueella :/ . Hinnan halpuus selittyy sillä, että tätini lapsuuden ystävä on nykyään tuolla aluksella esimiehenä ja on halvimpaan hintaan järjestänyt nuo reissut ja majoituksen sviiteissä... En ole kateellinen en... ENPÄ!

Sunnuntai
Ihonväri alkaa palautua normaaliksi. Isosisko kotiutui hieman ennen puolta päivää, ja klo 13 Mies kaahaa pihaan Tuuliviirin kanssa. Poju oli marissut ilmeisen paljon kun Miehen hermot oli menneet niin että lähti mökiltä poikaa kotiin tuomaan :D - saavutus tuokin. Esikoinen soitteli kolmen aikaan ja kertoi heidän voittaneen pronssia! Hienoa! Kuuden aikoihin soitteli, että voisi tulla hakemaan keskustasta ja laittaa ruokaa... oli kuulema kova nälkä. Loppu ilta menikin sitten vain ollessa.