Kaupassa käyty

Huomaa että on kesäaika.. Menee automarkettiin perjantaina ihan mihin aikaan tahansa, niin se suorastaa kuhisee ihmisiä. Olin jopa niin uhkarohkea tai hullu tai vähän kumpaakin, ja otin Pipan ja Poppanan Vauvan lisäksi mukaan - toisaalta pienempi paha ottaa mukaan kuin jättää keskenään taloa polttamaan tai muuten vain tuhoamaan.

Ensimmäiseksi erehdyin suunnasta Silmä-Optiikan kohdalla. Jo monta vuotta on ollut tarkoitus hankkia silmälaseihin aurinkosuoja mutta aina se on jäänyt, ja aurinkolaseihin vahvuuksilla ei ole varaa, joten ajattelin käydä kysymässä millaisia myynnissä olisi ja mitä maksavat. Lopputulos oli se, että lähdin kaupasta aurinkosuojat ostettuna sekä omiin että Poppanan laseihin.. syödään kaurapuuroa ensi viikolla? Vaan onpahan nyt sitten jo kahdella kahdeksasta aurinkolasit, enää kuusi ostettava. Mistäs niitä konkurssihakemuksia sai ja mihin ne voi lähettää? Veroehdotus kun postilaatikkoon kolahti niin kyllä se kävi suorastaan naurattamaan kun katsoi omia tuloja, ja sitten velkoja - tuloja reilu 6 000 e, varallisuutta ei yhtään.. ja velkoja 48 500 e :DD . Pääsisinköhän velkasaaneeraukseen..

Kauppareissu sujui sitten todella hyvin. Ällistyttävää! Mahtavaa! Ehkäpä uskaltaudun tyttöjen kanssa vielä joskus toistekin. Poppana käveli perässä ja ihasteli aurinkolasejaan kääntelemällä välillä suojat päälle ja välillä ylös. Pipa istui "rattaissa" joita työnsin toisella kädellä, ja toisella kädellä työnsin sitten ostoskärryjä, joiden kyydissä oli Vauvakin. Hieman voimaa vain vaati kärryjen ohjailu ja pujottelu ihmismassan välistä mutta kukaan ei jäänyt alle.. ja oma vika jos ei väistä leveää kuljetusta (vaikka varoitusvalo puuttuikin). Huomasin että ovat vaihtamassa hyllyjärjestystä Prismassa eli ensi viikolla pitänee ottaa kartta ja kompassi mukaan niin löydän sieltä mitä etsin ja poiskin. Muistan kun tuo uusi Prisma avattiin niin sinne meinasi eksyä kun ostoksille meni. Kaahean aakea laakea täynnä tavaraa.

Tunti meni vaikka ajattelin vain kipaista. Tuuliviiri jo kotona odotteli pihalla, ei tietenkään ollut ottanut kotiavaimia mukaan. Tietääköhän tuo edes missä ne taas kerran ovat, minä en tiedä. Niitä saa usein olla etsimässä koko perheen voimin, eikä silti löydy.

Tekniikan ihmelapsi

Vauva on osoittanut jo jonkin aikaa omaavansa ymmärrystä tekniikan päälle. Videot, DVD:t ym. ovat siis kiinnostaneet siitä asti kun niiden luo liikkumaan on päässyt. Jokin aika sitten videoiden räpläys tuotti viimein tulosta.. valot vilkkuivat ja nauhoitus saattoi alkaa. Siitähän pieni mies innostui, ja sen jälkeen on suunnannut joka päivä konttauksensa kohti videoita, räpeltänyt hetken isosiskojen katsoessa vidoita, ja sitten kuuluukin huuto "äitiiii!! Vauva teki jotain".. jep, taas on saatu valot vilkkumaan ja nauhoitus päälle ja poju onnellisena hytkyy telkkaritasoa vasten "jesss! mä osaan". Aikani minä tuota jaksoin kantaa poikaa pois ja rakennella patoa ja muuria ja estettä jos jonkinlaista mutta eivät ne tunnu tuota Houdinia estelevän. Niinpä vaihteeksi etsiskelin omasta tavarakaaoksestani avainta millä saan tv-tason lasiluukut lukkoon - saapahan laitteet olla rauhassa (toivottavasti en hukkaa tuota avainta tai videoiden vaihtelusta tulee taitolaji kun ne pitää takakautta saada vaihdettua). Niih, näin ilkeitä pikku ressukalle olemme, rajoitamme vapauksia. Traumoja Vauva tuosta varmasti saa, niih.