Silmäpolikäynti ja "uusi" auto

Eilen Miehellä oli vapaapäivä, ja tarkoitus oli käydä katselemassa autoja aamusta. Mutta kuinkas sattuikaan, minä ja Taapero innostuimme nukkumaan ja lopulta Mies tuli herättelemään meitä puoli yhdeltätoista. Eihän siinä ehtinyt enää mitään autoja katsomaan kun puoli yhdeltä Poppanalla oli aika silmäpolille. Lähdettiin sitten ajoissa sairaalaan koko konkkaronkka, muiden piti mennä siksi aikaa anoppia tapaamaan osastolle.

Anoppia oltiin juuri viemässä röntgeniin lonkkakuvaukseen (vasta.. toinen maannut melkein viikon sairaalassa ja valittanut että lonkkaa särkee), joten Mies lähti lasten kanssa takaisin kotiin ja sovittiin että soitan kun tulee hakemaan minut ja Poppanan. Silmäpolilla ajat täsmäsivät aika hyvin, vain vartin myöhässä päästiin lääkärin luo. Aikaa meni kuitenkin kaiken kaikkiaan puolitoista tuntia kun silmiin laitettiin tippoja ja odoteltiin niiden vaikutusta ja tutkittiin lisää. Poppanaa alkoi jo väsyttää ja olisi halunnut kotiin kun pitkästyi odottelemaan käytävässä. Silmälääkäri totesi, että uusitaan lasit mutta edelleen +6 vahvuuksilla ja seuraava käynti vuoden kuluttua. Näin vanhat voivat jäädä varalaseiksi käyttöön. Saatiin siis uusi apuvälinemääräys uusiin laseihin eli peruslinssit ilmaiseksi ja kehyksistä korvataan 60 euroa, ylimenevä osa jää itselle maksettavaksi. Hyvä niin. Poppanan nykyiset lasit ovatkin jo aika naarmuilla vuoden käytön jälkeen, ja aisat ovat sen verran kärsineet, että ne pitää juottaa yhteen jotta ne kestävät vielä käyttöä.

Mies tuli hakemaan, käytiin kaupassa, käytiin katsomassa millainen olisi paikallisen autoliikkeen mainostama Citroen Xantia VSX (vm. -94), joka ei tosin ollutkaan vielä paikalla - myyjä lupasi hakea sen, ja sitten kotiin aamupalalle (klo 14.30). Laitoin Taaperon nukkumaan, ja lähdettiin katsomaan toisen autoliikkeen vaihtoautotarjontaa. Sieltä ei mitään kiinnostavaa löytynyt, joten palattiin ensimmäiseen paikkaan, jonne Xantia oli jo tuotu. Ihan siistin näköinen auto.

Myyjä lupasi katsastaa sen ennen myyntiä, ja tuli juttua siitä kuinka taas oli auton osto tarpeen kun vastahan tuolta se Mazda ostettiin. Kun myyjä kuuli ettei se mennyt katsastuksesta läpi, ja syyn siihen, hän sanoi ottavansa sen vaihdossa ja hyvittävän siitä saman kuin mitä me siitä rahassa maksoimme :o) . Kivaa! Olimmehan jo varautuneet siihen että Mazda lähtee rekisteristä vekka ja romuttamoon eli siitä ei saisi latin latia. Sovittiin sitten niin, että mikäli Xantia menee katsastuksesta läpi, niin kaupat tulee (varsinkin kun pankista soitti että laina järjestyy - piti laittaa autolaina taas uusiksi).

Tänään aamupäivästä Mies soitteli, että Xantia meni läpi ja voisin käydä tekemässä paperihommat niin hän käy auton hakemassa. Tuumasi vielä, että taitaa olla eka kerta kun joutuu lukemaan ohjekirjan läpi että osaa autoa käyttää, Xantiassa kun näytti olevan nippeliä ja nappelia kuin pienessä lentokoneessa (kuuhun asti se ei kuitenkaan vie, kysyin myyjältä). Näköjään minä pääsin vihdoin jo 90-luvulle omassakin autossa. Seuraava kakkosauto (jos tuo kestää sen mitä tarvitaan) onkin sitten jo varmaan uudempi kuin ykkösauto, Vitosta tuskin luovutaan kovin äkkiä. Nyt odottelen että tuo jääkerros sulaa Viton päältä niin pääsen ne paperit hoitamaan kuntoon.