Puolentoista viikon nettipimento ohi!! Jeee!!

Huh huijakkaa... ihanaa olla kotona ja tietokoneella :D . Kyllä se kannettava olisi kiva vehje.. Mutta jos nyt palaisin vielä menneisiin ja kirjoittelisin ylös pimennon aikaisia juttuja.

Juhannus
Torstaina siis lähdettiin Hesaan, kahdella autolla kun Mies ja Esikoinen kotiutuisivat sunnuntaina. Mies otti kunnian älynväläyksestä jossa keksi, että itkuhälyttimiä (siis radiopuhelimia) voisi käyttää matkalla hyödyksi niin että pääsemme juttelemaan keskenämme vaikka ei samassa autossa ollakaan. Ihan fiksu idea :) - sai matkalla höpistä kun lapset yksi toisensa jälkeen kummassakin autossa simahtivat. Perillä Hesassa Mies kehui että kerrankin on kakkosauto jolla oli mukava ajaa ja jolla uskaltaa ajaa pidempiäkin matkoja.

Juotiin kahvit ja sitten Mies kiipesi vanhempieni autotallin katolle kattoa pesemään kun oli päättänyt maalata sen juhannuksena (ettei tarvitse tulla joku muu viikonloppu maalailemaan kun ei halua mökiltä pois olla). Kahjon touhua totesin minä kun mittari näyttää hellelukemia, ja yksi vitipää kiipeää kuumalle peltikatolle :> No, ei siellä ainakaan vilu tullut.

Perjantaina eli juhannusaattona Mies oli siellä katolla keikkumassa jo klo 8 kun ei ollut saanut nukuttua. Yläkerta oli kuin sauna ja kieltämättä unet jäi vähiin minullakin. Näytti se maalaus olevan hidasta puuhaa ja kun aurinko taas alkoi paahtamaan niin ei kateeksi käynyt. Mutta ei suostunut lopettamaan puuhaa kun oli sen aloittanut.

Taaperon päiväunien jälkeen minä keräsin muksut kasaan ja lähdin timattihääparia onnittelemaan. Mies ei malttanut hommia lopetella vaan tuumasi että lähtee illalla sitten minun vanhempieni kanssa kylässä käymään kun isäni pääsee töistä. Kyläpaikassa Taapero reppana ei olisi viihtynyt yhtään poissa sylistä kun vierasti niin paljon. Minä en nyt sylikissaa niin kaivannut kun hiki vain virtasi muutenkin, joten majoittauduin pojan kanssa parvekkeelle missä tuuli sentään vilvoitti.

10 vuotta sitten 50-vuotis hääpäivillä otettiin kuva jossa minä ja kaksi serkkuani oltiin lasten kanssa. Nyt päätettiin että otetaan uusi kuva samalla periaatteella. Silloin kuvassa oli 6 lasta (minulla kaksi, yhdellä yksi ja toisella kolme), nyt 9 (minulla 6, yhdellä yksi ja toisella kaksi neljästä - toisen serkun kaksi nuorinta lasta puuttui kun olivat isänsä luona). Hieman tuli ongelmia sohvalle mahtumisen kanssa, eikä samaan kuvaankaan meinattu sopia. Odotan mielenkiinnolla onnistuiko yksikään kuva.

Parin tunnin jälkeen Taapero alkoi väsähtää joten lähdettiin takaisin "kotiin". Me kotiuduimme ja muut lähtivät. Juhannusaatto sujui siis hyvin rauhallisesti ja nukkumassakin oltiin hyvissä ajoin.

Seuraavana aamuna Mies oli jälleen aikainen kukkuja. Oli aloittanut maalauksen jo klo 6 kun ei taaskaan ollut saanut nukuttua vaikka jäi alakertaan nukkumaan. Toisaalta noin sai käytettyä monta viileää tuntia maalaamiseen ennen kuin hikoilu taas alkoi. Isällä oli vapaapäivä, joten hänkin kiipesi toiselle puolen kattoa auttamaan hommassa klo 7 - ihme kukkujia.. tuohan on vielä yötä ;) . Yhteistyöllä katto oli maalattu iltapäivään mennessä ja urakka oli ohi. Sitten alettiin viettämään juhannusta grillauksen, saunomisen ja hieman juomisenkin merkeissä. Lapset olivat innoissaan kun pappa muurinpohjalettuja paisteli parin litran taikinasta ja niin hyviä nuo olivat että kesken loppuivat.

Sunnuntaina aamupalaksi oli lisää lettuja yleisön pyynnöstä (3 litran taikinasta tällä kertaa). Myöhemmin grillattiin lisää ja ruoan jälkeen Mies ja Esikoinen hyppäsivät autoon ja lähtivät kotimatkalle. Esikoinen ei halunnut jättää peliviikkoa väliin kun maanantaina oli peli kotikaupungissa, keskiviikkona harkat, torstaina peli Myllykoskella ja pe-la-su Mikkeli Cup Mikkelissä.

*****
Jaahas, kello alkaa olemaan niin paljon että jatkan juttua myöhemmin. Mies tulee kohta töistä ja sitten lähdetään mökille saunomaan, uimaan ja grillaamaan. Pakko päästä järveen - sen verran kuuma oli ajella Hesasta tänne tänään.