Joopa joo

Eilen ei Vito valmiiksi tullut, tuli iltapäivällä puhelu että keskuslukitus hukkasi itse itsensä ja koko auto oli ihan sekasin (mitähän lie juottaneet sille, minä tankkasin vain dieseliä). Että jos en tänään autoa tarvitsisi niin jatkaisivat aamulla, oli syyksi lopulta löytynyt se, että piuhat oli useammassakin ovessa poikki. Kyselin sitten hinta-arviota, että tietäisin pitäisikö laittaa puoli sukua myyntiin että saa auton lunastettua - ei kuulema sentään, n. 250 euroa.

Tänään oli siis pakko aamusta herätä ajoissa ja toimia ripeästi. Perhekerhoon oli mentävä kävellen, ja koska mukana oli myytäviä keksejä, partiolaisten kalentereita ja lumilyhty-arpoja, niin tietä pitkin rattaiden kera eikä metsän poikki Taaperoa ja tavaroita kantaen.. rajansa se on minunkin kyvyilläni raahata puoli omaisuutta ja puolijoukkuetta mukana.

Kerhossa ollessa tuli sitten soitto autotohtorilta... "tää homma vaan laajenee, sivuoveen ja takapaksiin pitäisi uusia keskuslukituksen moottori, mitä tehdään?". Uuh, voi dääm! Minä varovasti kyselemään että mitähän ne mahtaisi maksaa - jaa että toinen vajaa sata eeroa ja toinen vajaa yhdeksänkymmentä eeroa... huhhuh. Soittelin Miehelle välissä ja kyselin että mitäs tehdään, toinen mahdollisuus olisi kuulema ohittaa noissa ovissa keskuslukitus ja laittaa ne vain avaimella toimiviksi - joku uuttera korjausmies oli kuuleman mukaan hurjistunut takapaksin lukolle eikä antanut periksi ennen kuin se tuli putsattua niin että avaimenkin lukkoon saa. Ihanaa kun on noin periksiantamattomia ihmisiä :) . Tultiin lopulta siihen tulokseen että riittää kun etuovet toimivat keskuslukituksella, ja soitin autotohtorille uudestaan.

Parisen tuntia sitten soittivat, että auton voisi hakea. Lasku 293,60 euroa. Tsippadippadaidaidaa.. elämä on... Tulin kotiin ja menin etsimään jotain auton takaa - mitä ihmettä, nyt ei toimi enää valot kun ovet avaa vaikka katkaisijat ovat kaikki oikeassa asennossa.. ja polttoainetankin luukku on edelleen lukossa :PP .. Siis voi ei. Pitääkö minun nyt taas huomenna soittaa sinne ja valittaa noista? Byääh.

What Kind of Love are You in?

True Love

Lucky you! You guys have a very mature and
down-to-earth view of love. You've been through
a lot together, so you realize that it isn't
all a bed of roses. You are very comfortable
around each other and confide in each other
about almost everything. You can't imagine life
without one another and are committed to seeing
this through. Go you!


What Kind of Love are You in? (Beautiful Romantic Pics!)
brought to you by Quizilla

Kotona taas

Perjantaina meinasi päästä jokunen ärräpää kun ensin aamuyöllä alkoi migreeni jyskyttämään päässä, ja sitämyöten olin kuolleidein osastolla aamun. 1000 mg parasetamolia ja 600 mg buranaa tainnuttivat lopulta jyskytyksen mutta olo oli senkin jälkeen ihan veto pois :P . Totta kai pakkaamiset sun muut lykkääntyivät tuon myötä niin, että päästiin lähtemään vasta puoli viiden aikoihin illalla liikenteeseen, vaikka alunperin toivoin jo kolmelta olevani tien päällä.

Lisää vastoinkäymisiä tuli kun tankkaamaan menin. Hupsista heijaa, tankin luukku oli lukossa ja pysyi. Keskuslukitus on reistaillut jonkin aikaa ja nyt näköjään mennyt ihan sököksi niin että luukun lukko oli koko ajan lukossa ja takapaksin auki, kuskin, repsikan ja sivuoven sai lukkoon avaimella. Menovettä oli sen verran, että suuntasin tankkaamattomuudesta huolimatta lopulta kohti Hesaa ja ajattelin että setä voi tutkailla asiaa lauantaina (onneksi on autonkorjaaja suvussa, selviää joskus halvemmalla). Olipa "kiva" ajella pimeällä kun ensin satoi vettä ja sitten Liljendalista eteenpäin hirven kokoisia räntä/lumihiutaleita, ja pyyhkijät ovat... sanoisinko että "hieman" aikansa eläneitä... eli pyyhkimisen jälkeen ei välttämättä näköala ollut edelleenkään mikään hyvä, kunhan enimmät moskat sai pois. Niinpä ajelin rauhallisesti ja annoin suosiolla tilaa kiireisimmille, onneksi tie on nykyään tilava ajettava, siinä mahtuu ohi hyvin.

Lauantaiaamusta setä tuli paikalle, tutkaili ensin saisiko keskuslukituksen kuntoon, mutta totesi sitten ettei onnistu kun työkalupakki oli jäänyt töihin, eikä hän muistanut tunnuslukua. Sitten minä esittelin ohjekirjasta (nii-in.. olin jopa sitä lukenut) mistä löytyy polttoainetankin mekaanisen avauksen vipu, ja setä alkoi purkamaan auton sivustaa... siellä se vipstaakki oli, näytti minullekin sen mistä sen löytää eli ainakin tankkauspulmasta pääsin - jos ei muu olisi auttanut, olisin vetäissyt vaikka ruuvarilla koko luukun lukituksen hajalle (Mies antoi siihenkin luvan ;) ). Keskuslukitus ei räpelöinnistä tykännyt, enää ei onnistunut kaikkien ovien lukitseminen avaimellakaan. Repsikan ja sivuoven saa kyllä lukkoon, mutta jos kuskin ovea yritti lukita, alkoi keskuslukitus lonksua lukkoon-auki-lukkoon-auki jne. jota olisi jatkunut niin kauan kun akussa virtaa riittäisi. Yritimme löytää sulakkeet niin olisi otettu pois käytöstä, mutta arvoitukseksi jäi, missä ne sulakkeet ovat kun eivät siellä olleet missä ohjekirjan mukaan piti olla. No, ei lukita ovea, mitäpä se hyödyttää kun takapaksi on joka tapauksessa auki - paitsi jos pakittaisi sen niin ettei se mahdu aukenemaan. Pakko oli siis myöntää, että nyt ei auta muu kuin soittaa Raskoneelle ja varata aikaa sähkömiehelle että korjaa tuon keskuslukituksen. Puolitoista vuotta sitten oli samasta syystä pajalla, silloin korjaus teki n. 135 euroa, josta osan hinta oli vähän päälle 5 euroa ja loput meni työstä :P ... että silleen. Sain korjausajan huomiseksi - pitää herätä keskellä yötä ;) kun lupasin toimittaa auton pajalle klo 8:ksi. Noin aikaseen Mies ehtii sitten tuomaan minut vielä kotiin ennen töihin menoaan.

Lauantai-iltana vietettiin mekin (minä, lapset, vanhempani, täti ja tädin mies) sitten pikkujouluja saunomalla ja muutaman olusen kera - lapsille limua toki. Siinä samalla herkuteltiin ja juteltiin niitä näitä, ja täti lupasi minulle joululahjaksi hierontakäsittelyn (on hieroja) kunhan Hesaan taas tulen niin että ehdin hänen luonaan käymään ajanvarauksella. Lahjalupaus tuli kun vain kokeili niska- ja hartialihaksiani ja minä jo ulvoin kivusta ;) .. uih, missähän kunnossa olen käsittelyn jälkeen? Täti ja miehensä ovat lähdössä ensi yönä Argentiinaan, ja miettivät josko toisivat kultaisen vetoketjun Miehen housuihin tuliaisena... kävisi kuulema kalliiksi aina sen avaus ;D (vihjaus lapsilukuun). Mokomatkin.

Sunnuntai aamupäivä meni vauhdilla kun taas piti pakata. Puolen päivän jälkeen lähdettiin kummitädin luo hiustenlaittoon. Minä sain uuden pään! Vanhalla muistilla tosin, joten siinä suhteessa parannusta ei tapahtunut. Nyt on tummalla alimmat niskahiukset, ja päällä vaaleita raitoja, ja pitkästä aikaa suorat hiukset eikä kiharoita. Kivan näköiset :) Pipa, Poppana, Tuuliviiri ja Esikoinen saivat myös selkeän parannuksen ulkonäköönsä kun ylipitkät hiukset lyhennettiin tai tasoitettiin, ja pikkutyttöjen otsahiukset lyhennettiin niin että silmät näkyvät taas. Kun hiukset oli kaikilla laitettuna, oli lähdettävä heti kotimatkalle ettei kotiintulo jää kovin myöhäiseksi. Pienet perhoset lepattelivat mahassa kun ajattelin taas kotimatkaa pimeässä ja sateessa, murphyn laki että taas satoi kun piti lähteä. Onneksi kotiinpäin mentäessä pakastui ja tie kuivui. Ne pyyhkijät on nyt muistettava ostaa ennen seuraavaa reissua.

Mitä Miehellä mielessä?

Eilen illalla Mies pyysi Isosiskoa tuomaan hänelle mittanauhan. Isosisko vei, Mies oli hetken hiljaa ja komensi minua tulemaan luokseen. Siinä vaiheessa tuumasin että nyt on vaaralliset viritykset Miehellä mielessä - mittanauha kädessä ja komentaa minua tulemaan, ei käy ;D ! Tuuliviiri tuumasi sohvalta että isä mittaa äidin pepun, johon Mies tuttuun tyyliinsä läväyttää vastauksen "eihän tämä mitta sentään siihen riitä"... grrrrrr. Rääväsuu mikä rääväsuu.

Menin sitten kuitenkin varovasti lähelle, ja Mies pujottelee mittanauhaa kaulani ympärille. Hirttonaruako tuo mokoma mittailee ;D - lapsilla oli hauskaa kun epäilyksen ääneen sanoin. Vaikka ei sen puoleen, taidan olla nyt varma siitä mitä joulupukki minulle tuo... esitin tästä toiveen jo vuosi sitten ja luulin Miehen sen unohtaneen. Aikaisemmin syksyllä oli aikaa tappakseen (työaikaa toki) käynyt kyselemässä, ja kotona valitteli että minulla on kallis maku kun hopeisena ketju ja pari helaa tekee parisataa euroa yhteensä, eikä siinä ole vielä kaikkia kiviäkään mukana :D (hintaan sisältyy pari kiveä). Mutta tuossa olisi helppo ratkaista tulevat syntymäpäivät ja muut lahjat vähäksi aikaa eteenpäin kun upottaisi aina uuden kiven lisää. Seitsemännestä lapsesta saisi vielä yhden helankin lisää kun kolme kiveä mahtuu yhteen helaan... ;)

Eilen soittelin kummitädille uudelleen ja sovin sunnuntain kampaajatreffit (kummitäti on siis kampaaja) vähän myöhäisemmäksi. Tämä ehdotti että nyt kokeillaan jotain erilaista, laitetaan vaikka väriä päähän tai raitoja. Iik! Uskallankohan minä käsittelyyn mennäkään... Esikoinen, Tuuliviiri, Pipa ja Poppana saavat myös vähän siistimistä päähänsä. Isosisko ei mukaan lähdekään kun huomenna lähtee viikonlopuksi partioleirille.

Iltauintia, aamukirkkoa

Eilen Miehellä oli vapaapäivä, joten aika kului perheen parissa eikä niinkään tietokoneella. Kääk! Kohtahan minä vieroitun kokonaan ;) (lienee turha pelko kuitenkin..). Käytiin kaupassa, tehtiin ruokaa, siivottiin ja muutenkin vietettiin aikaa yhdessä. Illalla päätettiin käydä koko perheen voimin uimahallissa Isosiskon futisharkkojen jälkeen, hoituu pesulla käynti samalla. Esikoisella oli niinikään urheilullinen päivä, kävi luistelemassa ja keilaamassa - innostui keilaamaan niissä seuran pikkujouluissa.

Uimahallilla totesin, että siellä taisikin olla Miehen sisarusten kokoontumisajot kun Miehen sisko oli uimahallin kahviossa, ja lastenaltaassa törmättiin Miehen veljeen. Oli tullut poikansa kanssa uimaan hänkin. Taapero ei kiljunut suihkussa tällä kertaa laisinkaan, osasyynä ehkä se, että seurasi tarkkaan mitä kolme siskoa puuhastelivat. Vasta kun hiukset kasteltiin, tuli vastalause. Altaassa poju sen sijaan oli tyytyväinen heti alusta asti. Loiskutteli käsillään ja hymyili kuin pieni aurinko kun uitin edestakaisin altaassa. Jostain kumman syystä tällä kertaa isin syli ei kelvannut, kitinä alkoi kun Miehelle pojan annoin että pääsin käymään uimassa ja pariin otteeseen leikkimään muidenkin muksujen kanssa. Ja kun taas ilmestyin Taaperon näkyviin, alkoi kitinä joka loppui kuin veitsellä leikaten heti kun syliin otin. Pois lähdettäessä reppana tutisi ja tärisi kuin haavanlehti suihkussa mutta ei halunnut suihkujen luota pois kun innostui niillä leikkimään (varoi kuitenkin tarkkaan ettei pää kastunut). Kotiin päästyä oli ihanan rentoutunut olo! Kyllä tuo uimassakäynti on mukavaa.

Aamukirkko
Perhekerho oli tänään kirkolla (kirkon esittelyä, pieni jumalanpalvelus, ja kirkkokahvit ja -mehut pullan ja keksien kera), ja kun nyt uimassa käytiin eilen, niin kuntoilun vuoksi ajattelin tuonne lähteä kävellen tehotyttöjen ja Taaperon kanssa. Sain vielä sovittua treffit ja kävelyseuraa ystävästäni, joten mikä ettei. Aamulla oli kello soimassa kahdeksalta, ja siinä puoli kymmenen aikoihin lähdettiin kotoa. Matkaa on ehkä joku puolitoista kilometriä, ja hyvin ehdittiin kymmeneksi. Ihan kiva reissu tuo oli, etenkin kun ei tarvinnut tuntea huonoa omaatuntoa siitä että lapset pitivät ääntä ja juoksentelivat - päin vastoin, pappikin sanoi että lapsia ei ole luotu istumaan paikoillaan kuin tatit, eikä sitä voi heiltä odottaa, vaikka monet kristityt tuntuvat ajattelevan, että kirkossa on istuttava hievahtamatta.

Kotiinpäin käveltäessä puhuttiin K:n kanssa josko otettaisiin taas tavaksi nämä aamupäiväkävelyt, mitä harrastimme melkein joka päivä silloin kun Esikoinen, Isosisko ja Tuuliviiri olivat pieniä. Maanantaina, jos sää sallii, on treffit jo sovittu kello kymmeneksi.

Irtiotto irkistä

Tuli pidettyä sitten pienoinen irtiotto irkistä ihan vapaasta tahdosta viikonloppuna. Lauantaina irkin avasin siinä missä koneenkin mutten ehtinyt pahemmin kuitenkaan irkkaamaan kun Esikoista piti kuljetella harkkoihin naapurikaupunkiin, ja sen tunnin kulutin tehotyttöjen ja Taaperon kanssa kiertelemällä kirppistä ja kauppoja. Mukaan tarttui tosin vain mustekasetti tulostimeen ja yksi hahtuvakiekko käsityöliikkeestä. Virolaista hahtuvaa, pitää testata millaista neulottavaa se on. Esikoisen harkkojen jälkeen olikin sitten jo aika nukuttaa Taapero päiväunille ja tehdä ruokaa, sitten ulos ja sauna jne - siinä se päivä menikin.

Eilen päätin etten irkkiä avaa ollenkaan, tulee muuten jumitettua jossain välissä koneelle varmasti. Siivosin (irkkaaminen pitäisi poissa sentään tuosta pahasta) makkarin ja manasin muksuja. Makuuhuone on todellakin kielletty paikka syömisille mutta niin vain löytyi mustuneita banaaninkuoria, karkkipapereita, mandariininkuoria ja joku epämääräinen möykky, jota en viitsinyt edes lähempää tutkailla, että mikä se joskus on ollut - äkkiä vain roskikseen. Noiden lisäksi sain saaliiksi kaksi muovikassillista roskaa :o . Olisipa kiva sellainen sänky jonka alle ei pääse roskia kertymään... tai ehkä minun pitäisi useammin kurkistaa sängyn allekin ;D . Mies siivosi niinikään eteisestä kenkiä pois talvikenkien tieltä, korjaili kenkätelinettä, siivosi pihaa ja korjasi toisen vessan katkaisijan laittamalla siihen kokonaan uuden - ensimmäistä kertaa meillä hajoaa katkaisijasta jokin niin ettei valo toimi.

Isosisko oli taas J-serkun luona perjantaista asti, joten Taaperon päiväunien aikaan Esikoinen sai eilen toimia lapsenvahtina kun minä ja Mies käytiin kaupoilla. Kaksisteen kun liikkeellä oltiin, tutkailtiin sitten hieman jo leluhyllyjäkin tulevaa tarvetta varten... kunhan ne veronpalautukset vain tulevat. Soittelin kummitädillekin ja kyselin sopisiko hänelle laittaa taas kutrini kuriin ja herran nuhteeseen ensi viikonloppuna, ja sovittiin tärskyt sunnuntaiksi sinne. Nyt pitäisi miettiä että haluanko kokeilla mitään uutta pääni suhteen vai pysynkö samassa kuin ennenkin.

Iltasella muistin kysäistä Mieheltä mitä öljysäiliö näyttää, tarvitsisiko tilata kun en yhtään muistanut että milloin on viimeksi tilattu. Heh, mittari näytti nollaa, joten kyllähän se on aika lisää tilata. Piti oikein tarkistaa milloin on viimeksi tilattu ja yllätyin kun se oli tammikuussa :o ... ei ihme että loppui jo. Tänään tuhat litraa tilasin, ja kirosin - öljyn hinta on taas noussut sen verran että seuraavat viisi kuukautta saa taiten elää että saa erät maksettua. Edellisen kerran tilatessa erä oli 70 e, viimeksi 100 e ja nyt jo melkein 130 e! Nousisivatpa tulotkin tuota tahtia... tai saisi edes kuuteen erään maksun niin ei tekisi niin tiukkaa :P . No, saahan tuosta sentään s-bonusta.

Muskaripäivä - anoppia katsomassa

Poppanalla oli muskaripäivä, joten päivä on ollut kellotettu siinä mielessä, ettei ruoan jälkeen ollut pahemmin aikaa hukattavaksi. Ei etenkään kun Tuuliviiri haihtui ulos, eli piti herätellä Taapero kesken päiväunien (kiukkuinen pieni poika tovin aikaa, sai nukuttua vain kaksi tuntia), syöttää pikkumies, vaihtaa vaipat ja etsiä kuivaa vaatetta Taaperolle ja Pipalle, että nämä pääsevät mukaan.

Taapero ehti päivällä ulkona käydä makoilemassa kuralammikossa niin etten huomannut, ja siinä vaiheessa kun huomasin oli myöhäistä. Enhän minä arvannut pihalla kuralammikoita olevan kun maa oli jäässä... eikä sitä kuralammikkoa olisi ollutkaan jos poju ei olisi sitä hiekkaista kuravettä kaatanut Poppanan ja Pipan hiekkaleluista. Heitin vaatteet koneeseen, samalla Pipan sotkuiset haalarit, mutta unohdin käydä laittamassa ne ajoissa kuivausrumpuun. Onneksi meillä kaapit pullistelevat haalareita, sieltä löytyi toiset kummallekin. Taaperoa auttoi se, että pojulle sopivat edelleen vanhat äitiyspakkauksessa olleet toppikset - ompelin niihin vain lahkeisiin kuminauhat aikoinaan niin lahkeet eivät pääse nousemaan.

Poppanan ollessa muskarissa, minä lähdin kävelylle Taaperon ja Pipan kanssa. Kyselin halusiko Pipa käydä Mummia katsomassa, ja kun halusi niin käveltiin terveyskeskuksen vuodeosastolle anoppia katsomaan. Edelleen siis makaa sairaalassa, ja luultavasti vielä useamman viikon kun ei pysty lonkkamurtuman takia kävelemään. CRP:kin on edelleen hieman koholla, tosin lääkäri oli sanonut että tuo 17 on hyvä arvo anopin ikäiselle? Jos niin, niin taas opin uutta - minä kun olen aina luullut, että sen pitää olla se alle 10 ollakseen ok.

Anoppi käytti tilaisuutta hyväksi ja pyysi minua kuskaamaan hänet ulos tupakille pyörätuolin kanssa, Pipa sai työntää pikkuveljeä rattaissa ja neitihän oli innoissaan luottamustehtävästä :) . Pikavisiittihän tuo oli, tupakin jälkeen kuskattiin Mummi takaisin petiin ja lähdettiin Poppanaa hakemaan.

Mies ja Esikoinen ovat illan jälleen kerran lätkämatsissa, joten minä pyöritän kotikarusellia yksin. Viikon kuluttua Miehellä olisi pikkujoulut lauantaina, joten laitan harkintaan josko siirtäisin kotikarusellin Helsinkiin ja jättäisin Miehen potemaan krapulaansa ihan rauhassa.

Väsy

Minuun on ilmeisesti iskenyt syysväsymys. Tuntuu ettei jaksa tehdä mitään, ei neuloa, ei polkata, ja irkkaaminenkin tuntuu hieman väsyttävältä. Mutta kun ei jaksa tehdä mitään muutakaan kuin istua koneella, niin irkki aukenee automaattisesti. Pitänee kokeilla irtiottoa ja tehdä päätös, ettei irkkiä avaa ennen Taaperon päiväunia ollenkaan, niin jospa sitä ehtisi valoisaan aikaan uloskin - olisi Taaperollekin mukavampaa kun ei aina pimeällä vasta ulos pääsisi.

Mies lähti eilen Pipan ja Poppanan kanssa vanhempieni luokse, ja minä kuskailin illalla Isosiskoa partioon (siihen kamalaan syysmyrskyyn viitsinyt toista laittaa pyöräilemään, olisi vielä lähtenyt tuulen mukana lentoon), kävin kaupassa poikien kera (taisi olla ensimmäinen kerta kun kaikki pojat olivat yhtäaikaa mukana?) ja sitten tulikin kiire hakemaan Isosiskoa partiosta pois - puolitoista tuntia meni lentäen kauppareissulla. Ensin käytiin terotuttamassa Tuuliviirin luistimet (tänään oli luistelua jäähallilla), sitten tutkailtiin Prisman ja Citymarketin talvikenkävalikoimat. Jälleen kerran oli pakko todeta, että tuossa asiassa Citymarketissa on parempi valikoima, sieltä löytyi sekä Esikoiselle että Tuuliviirille talvikengät - nyt saa pakkaset tulla.

Tänään olin suunnitellut päiväkävelyä Taaperon kanssa ihan kaksin, mutta mönkään meni suunnitelmat. Kun olin lähdössä, huomasin ettei Tuuliviirillä ollut kotiavainta matkassa, joten olisi joutunut seisoskelemaan oven takana pitkään ennen kuin olisin taas ollut kotona. Tänäänkin Taapero ulkoilee siis pimeällä. Mies soitteli iltapäivästä ja kertoi tehotyttöjen jo marisseen etteivät halua lähteä tänään kotiin. Mies oli sitten ehdottanut, että voivat jäädä vielä yöksi jos aamulla heräävät klo 6 niin Mies ehtii kodin kautta koukata ennen töihinmenoaan. Kysyin, että meinaavatko nyt vielä yöksi Hesaan jäädä mutta ei osannut sanoa, näen sen illan aikana että tulevatko vai eivät :D . Kyllähän Pipa ja Poppana varmasti nukkuisivat huomenna automatkan jos aamulla aikaisin heräävät eli siinä mielessä ei mitään ongelmaa ole.

Esikoinen lähtee pikkujouluihin tunnin kuluttua. Pikkujoulut on vain seuran pojille, vanhemmilta on pääsy kielletty. Epäreilua! Pojat menevät hohtokeilaamaan ja minäkin haluaisin!! Taidan tehotyttöjen ja Taaperon lisäksi olla tämän perheen ainoa joka ei ole vielä hohtokeilaamassa ollut, muut kehuvat kilpaa kuinka kivaa se on :/ . Mrh... Puoli kymmeneltä sitten pitää kai Esikoinen käydä hakemassa Ärrältä. Annan matkaan tuon uuden mökkikännykän niin voi soittaa kun pitää tulla hakemaan (Mies jätti oven väliin vanhan mökkikännykän ja se arvatenkin hajosi - ostin uuden Nokia 1100:n 49 eurolla).

Kännykästä tuli mieleen, että Esikoisella on nyt kaksi joululahjatoivetta. Toinen on racing box F1 (hintaa vain 89 euroa! :o - tosin netanttilasta tuon saisi pari kymppiä halvemmalla...) ja toinen olisi tuollainen samanlainen peruskännykkä kuin minkä mökille ostin. Ei kaipaa kuulema mitään kameroita sun muita, tuo olisi kiva kun siinä on taskulamppukin :) . Miehen kanssa alettiin asiaa harkitsemaan ihan vakavissaan, Esikoisella kun on noita pelimatkoja jolloin on kotoa pois useammankin päivän, niin olisi kiva kuulla miten menee ja onko kaikki hyvin. Sitten pitäisi miettiä kumpi on parempi, prepaid-liittymä vai tavallinen...

Isänpäivä

Mökkiläiset kotiutuivat puolilta päivin. Tuskin Mies ovesta sisään pääsi kun lapset jo ryntäsivät kilvan kimppuun ojentamaan korttejaan ja lahjojaan (Pipa, Poppana ja Tuuliviiri tulivat edeltä Papan kyydillä - Mies tuli perästä siivottuaan mökin ensin).

Tuuliviiri oli koulussa maalannut pieniä kiviä sinisiksi ja vihreiksi. Kivet oli laitettu pieneen pilttipurkkiin tekstin kera: " Isälle stressilääke jos joskus hermostuttaa?! Laske kiireettä! nämä kivet!" :D Hieno lahja - Mies tuumasi että minäkin voin käyttää tuota :D ... mitähän se Mies taas vihjaili?

Poppana oli kerhossa maalannut ja piirtäen koristellut puisen henkarin isälle. Muistutti isää totisena, että siihen ei sitten saa mitään märkää laittaa tai väri lähtee :) Pipa sai puolestaan antaa ostetun lahjan, joka oli ikäänkuin jokaiselta lapselta... isän toivoma dödö, sellainen vähän kalliimman hintaluokan tuoksu. Esikoiselta ja Isosiskolta Mies sai hienot kortit.

Äsken oli jäätelökakkua kahvin ja limun kera eli ei unohdettu kakkuakaan. Vaihteeksi jäätelökakkua ettei ala perinteinen tunkea korvista jo ulos kun onhan noita tullut jo jokunen syötyä tämän vuoden aikana, kaikkien lasten syntymäpäiväjuhlissa.

Talvi peruttu?

Ei uskoisi että marraskuun puoliväliä eletään. Kyllä sen verran lämmintä on. En kovin äkkiä muista milloin olisin tähän aikaan vuodesta tarennut ulkona lyhythihaisen t-paidan ja fleecetakin kanssa ja hikoillut (okei, myönnetään että hikoilu ei johdu niinkään lämpimästä säästä vaan siitä että muksut pitää huolen äidin tarkenevuudesta juoksuttamalla). Eilenkin mittari näytti +8 astetta ja noilla main pyörinyt koko viikon.

Viikko on mennyt haipakkaa. Välillä mielessä kävi jotain, että tuosta pitää blogata, mutta enhän minä enää muista mitään. Olisi pitänyt kirjoittaa silloin kun mielessä oli. Mies on tämänkin viikon asunut mökillä, jäi pitämään mökkiä lämpimänä kun viime viikonloppuna sai sen lämmitettyä, ja perjantaina isäni oli kaverinsa kanssa tulossa viikonlopun viettoon mökille. Jälleen kerran innostuivat puita kaatamaan, joten kyllä tuonne kohta varmasti helikopterikenttä tulee... kaaheen aakee laakee..

Täällä kotonakin eilen käväisivät, toivat veneen sittenkin talveksi pihaan. Siinä vaiheessa minulle tuli kiire ulos, kun Mies kävi kertomassa että hajottavat pyykinkuivatus-matontamppaustelinettä! (saadakseen veneen sen telineen paikalle talon sivuun). Ei hemmetti, ei se käy! Missäs minä sitten edes silloin tällöin tuulettaisin petikamppeita? Iskisin suoraan mutaan näillä säillä maahan? Kyllä se tuo teline saa luvan pysyä ehjänä ja käyttökunnossa tai minä hirrrrrmustun. Teline sai loppujen lopuksi jäädä paikoilleen kun betoni (johon jalat oli valettu kiinni) osoittautui miehiä lujemmaksi eikä suostunut hajoamaan. Isä ehdotti jo että rälläkällä teline osiksi ja hitsataan uudelleen kasaan mutta onneksi Mies asettui samalle kannalle kuin minä, ja sanoi ettei hajoteta. Isä meinasi ohittaa tuon olankohautuksella, joten Mies kysyi että "kenes koti tämä on?". "Ai mikä?", kysyi isä... Mies alkoi nauramaan. Meinasi kai että kohta häntä ei kuunnella enää täälläkään kun mökillä jo kerran nauroi, että hänenhän mökki se on mutta minun isäni tekee päätökset :D . Eivätpä nuo tosissaan kuitenkaan ole, kunhan huulta heittävät, alusta asti Mies on tullut toimeen vanhempieni kanssa suorastaan loistavasti.

Eilen iltasella lähdin sitten Taaperon, Isosiskon ja Esikoisen kanssa katsomaan kokkoa mökille. Hienon näköinen se olikin keskellä säkkipimeää maisemaa... ja lämmitti mukavasti tihkusateessa.



Miehellä on keskiviikko vapaapäivä, joten lähtee tiistaina yöksi Hesaan. Vanhempani ostivat digiboxin reilu viikko sitten, ja siitä asti ovat yrittäneet saada koneet toimimaan kuten pitää. Digiboxi toimii kyllä ja kanavat löytyvät telkkariin, mutta kun pitäisi saada videotkin toimimaan yhteistyössä... Isä pariin otteeseen tuossa soitteli, ja yhdessä asiassa minä -> tekniikan nero, osasin jopa auttaa ;D . Videot eivät kuitenkaan suostu yhteistyöhön ja isä mutisi puhelimessa aina "digi digi... naapurin sinikka sai vartissa valmista... ja perkele sillä ei ollut videoita varmana" :DD . No, Mies lähtee nyt sitten katsomaan onko vika asentajissa vai laitteissa, minä lähtisin mukaan mutta ei näitä koululaisia vielä arvaa yksin jättää kotiin - vaikka fiksuja ovatkin ja varmasti pärjäisivät jos olisi pakko. Mutta nyt ei ole pakko. Ja voinhan minä vaikka ajella keskiviikkoaamusta Hesaan kahville nuorempien kanssa ja illalla taas kotiin. Siinä tapauksessa, että kummitäti sattuisi olemaan kotona ja ehtisi laittaa minulta hiukset kuriin, menen varmasti käymään.

Mutta nyt voisi ottaa aamukahvia, pienen valkoisen pillerin (päätäni särki niin, että jyske kuului hampuriin *laulelua* ... täti punainen pyyhälsi kylään eikä voinut jättää pikku-ukkoja muualle bilettämään) ja ehkä syödäkin jotain. Minä luulin Isosiskon nukkuvan mutta äsken löysin lapun että on lähtenyt markkinoille keskustaan... jotkut kukkuu aikasin. Esikoinen veti luunsa ylös sängystä kun kaverinsa soitti, ja viidessä minuutissa oli valmis ja lähti. Joskus nuo ovat nopeita.

Neuvolapäivä

Eilen tuli Taaperolla täyteen 1,5 vuotta... iso pieni mies. Tänään oli sitten vuorossa lääkärineuvola. Oli tainnut poika jo unohtaa paikan, vierasti hieman terveydenhoitajaa ja sylissä viihtyi. Mielessä ei ollut mitään kysyttävää, joten otettiin vain mitat ja päästiin heti lääkärin luo. Mitat olivat nyt 81,8 cm ja 11 535 g - kolme kuukautta sitten 79 cm ja 11 315 g.

Lääkäriä Taapero vierasti vielä enemmän kuin terveydenhoitajaa. Tämä ilmeni sillä, että poika istui sylissä hievahtamatta ja vain tuijotti lääkäritätiä. Tämä kehuikin, että onpas mukavan rauhallinen poika tutkittavaksi kun paikoillaan pysyy :D . Hymyjä lääkärille alkoi irtoamaan vasta ihan lopussa, ja sitten Taapero ei olisi halunnutkaan pois lähteä, suuttui kun lähdettiin - oli niin kivoja leluja lääkärillä, esim. vauvakännykkä joka piippasi ja soi, ja jolla sai leikkiä ilman että äiti ryntää kännykkää pelastamaan. Kaikki oli kunnossa, lievää karsastusta lääkäri löysi, joten se tarkistetaan seuraavan lääkärineuvolan aikana - muistaakseni se on sitten 3-vuotiaana.

Ai niin. Aamulla oli kiva herätä kun oli tuoreita sämpylöitä paistettu. Isosisko ja Esikoinen halusivat tänä aamuna lämpimiä sämpylöitä, joten ensimmäistä kertaa tuli testattua taikinan kohotus jääkaapissa. Se onnistui :o) ... ne tosiaan kohosivat jääkaapissakin, ohjeen mukaan kohotusaika on 12 tuntia. Illalla siis tehokaksikko tekivät taikinan ja pyörittelivät siitä sämpylöitä pellille, joka laitettiin liinalla peitettynä jääkaappiin. Aamulla sämpylät huoneenlämpöön samalla kun uuni laitettiin lämpiämään niin ehtivät huoneenlämpöisiksi ennen uuniin laittoa.

Huovutetut lapaset

Sain vihdoin Isosiskolle tekemäni huovutetut lapaset valmiiksi. Aika paljon tuo näkö muuttui matkan varrella.





Lisäsomisteeksi neuloin vielä pörröreunuksen, ja Isosisko oli onnellinen :)

Leipomisia

Perjantai-iltana Esikoinen esitti toiveen sämpylöiden leipomisesta lauantaina. Tehtiin diili - minä leivon sämpylöitä jos Esikoinen keittää minulle aamukahvit, ja niin myös tapahtui.

Sämpylät onnistuivat hyvin, ja Esikoinen innostui niin, että halusi väen väkisin itse leipoa sämpylöitä taas tänään. Kun menin tyttöjä mökiltä hakemaan, arvasin jo ennen kuin edes kysyin, että Isosisko haluaa leipoa myös. Niinpä kauppaan ostamaan lisää sämpyläjauhoja ja hiivaa... ja kassillinen muutakin tarttui kouraan kun tein sitten samantien huomisenkin ruokaostokset. Kotona rakensin 10 tuolista barrikaadin keittiön toiselle seunustalle missä ei ole ovea - tarkoitus tietenkin estää ettei Taapero tule "auttamaan" (ja mokomasta rakennelmastakos Taapero suuttui kunnolla, estettiin kulku pentele). Toiselta puolen laitettiin ovi kiinni niin että keittiö oli kiellettyä aluetta.

Minä toimin neuvonantajana ja lapset vaivasivat ja väänsivät taikinaa tyytyväisinä. Ihan pikkasen vain autoin katsomalla milloin taikina on sopivaa. Kolme pellillistä (kahdenlaisia) sämpylöitä tuli, ja voi että ne olivat hyviä. Esikoinen ja Isosisko suunnittelivat jo leipovansa lisää huomenna :D Kivaa, tuoretta leipää joka päivä - kyllähän se minulle passaa.

Toisen yllätyksen sain syöpöttelyjen jälkeen kun Esikoinen kysyi saisiko lämmittää saunan :o . Halusi yksinään saunomaan. Tuo oli sikäli ihmeellistä, etten ole edes tiennyt Esikoisen osaavan lämmittää saunaa, saati että tuo vapaaehtoisesti menisi saunomaan muuta kuin uimahallissa, yleensä käy vain pikaiseen suihkussa. Sopihan tuo vallan mainiosti. Minä kun en olisi saunaa jaksanut alkaa lämmittelemäänkään mutta mielelläni siellä kuitenkin kävin kun se kerran lämmin oli :)

Muutoin ilta on sujunut lasten kanssa ihan mukavasti (Mies jäi vielä yöksi mökille). Tietokoneen käyttö on ollut puolen tunnin käyttöjaksoissa, joten siitäkään ei ole riitaa tullut. Leppoisaa eloa siis :)

Tekevälle sattuu

Mies päätti pyhittää vapaan viikonlopun (huomenna se joku pyhäinmiestenpäivä tai mikä lienee) mökkeilyyn taas kerran. Isosisko lähti mukaan luokkakaverinsa kanssa, kuten Tuuliviiri, Pipa ja Poppana. Esikoinen meinasi myös lähteä mutta muutti mielensä kun halusi jäädä Taaperon kanssa leikkimään kotiin.

Koska uusivanha autoni ei ole mikään tilaihme, sovittiin että minä vien lapset vähän myöhemmin niin Mies saa mökkejä lämmitettyä edeltä. Se tunti oli täynnä huutoa ja kiljuntaa. Miten voikaan lapsista lähteä sellainen möly kun riitelivät tietokonevuoroista *huokaus*. Poppanakin piti kantaa kiljuvana ja potkivana (ja neito puraisi Esikoista myös) huoneesta pois kun vuoro siirtyi toiselle. Tuli mieleen että kohta laitan kaikille käyttökiellon tietokoneisiin niin loppuu edes tuo nahistelu.

Kun Mies sitten soitti, että alkaa olemaan jo sen verran lämmintä, että voin lapset tuoda, huokasin helpotuksesta. Mukaan piti lasten lisäksi muistaa ottaa vaatereppu, ruokaa täynnä oleva kattila, shampoo, toiset kuoret mökin kännykkään kun siinä oleva näppäimistö oli jo puhki kulunut. Lähdettiin ajamaan... ja kilsan päässä muistin että vaatereppu ja shampoo jäi, ei kun ympäri ja takaisin kotiin. Lapset kyselivät että onko ne kännykän kuoretkin - eipä ollut nekään, ei. Kotona äkkiä sisälle ja tavaraa käsiin ja autoon... "äiti, tuliko se kännykän kuorikin mukaan?"... "ai samperi, ei tullut"... uudelleen sisälle. Onneksi olin kotipihassa edelleen.

Uusi yritys, ja tällä kertaa päästiin mökille asti. Jännitystä ajomatkaan toi säkkipimeä ilta ja sumu, ja olin jo ihan varma että paahdan oikean risteyksen ohi mutta se sentään löytyi. Mökillä tavarat pois kyydistä. Mies pyysi tuomaan hänelle myös rahaa huomiseksi kun lähtee sieltä käymään lätkämatsissa (tytöt ovat sen ajan keskenään mökillä) , sekä päänsärkylääkkeitä. Muistin toisen eli rahan - päänsärkylääkkeet ovat edelleen laukussani

Lähdettiin mökiltä Esikoisen ja Taaperon kanssa kotimatkalle. Reilun kahden kilsan päässä Esikoinen alkaa huutamaan "ÄITI, SULLA ON TAKAPAKSI AUKI!". Voi kääk! Se oli jäänyt auki kun tavaroita kyydistä pois otin, enkä enää auton takapuolelta kulkenut, joten en ollut nähnyt. Ei siinä pimeydessä voinut huomata onko koko auton peräpään kokoinen luukku auki vai ei... pakittaessa kyllä oli hyvä näkyvyys kun nyt jälkikäteen muistelen... Onneksi en ehtinyt hiekkatieltä vielä isolle tielle paahtamaan kahdeksaakymppiä... olisi se ollut vähän noloa. Miehelle kun tuosta kerroin niin alkoi ehdottelemana ajokortin poisottoa :P - tylsimys. En minä voi kaikkea muistaa ja ehdi tehdä mitä mielessä on - aika on rajallinen ja minulla on vain kaksi kättä.

Herkuttelua perhekerhossa

Keskiviikkoaamut ovat aina kiireisiä kun kerhoon pitää ehtiä, niin tänäänkin (sillähän ei ole asian kanssa mitään tekemistä että aamukahvin kanssa jää jumittumaan irkkiin ;) ). Ei ehditty siis kiertää rattaiden kanssa tietä pitkin vaan viuhahdin lasten kanssa jälleen kerran pihasta lähtevää metsäpolkua pitkin kerhon pihaan.

Kerhossa huomasin sitten, että Taaperolta puuttui toinen saapas jalasta. Sitä ei näkynyt kerhon lattioilla (ajattelin että poju oli sillä välin potkaissut saappaan pois kun autoin tyttöjä), joten kipaisin ulos ja polulle katsomaan näkyisikö saapasta - ei näkynyt. Jätin asian sikseen ja tuumasin että tuota ehtii miettiä myöhemminkin missä se on, kerho sen sijaan oli jo alkanut, joten sinne. Tänään olikin kiva aihe. Kaupungin kotitalousneuvoja oli taas kerran juttelemassa terveellisestä ruoasta ja siinä samalla valmisti meille syötäväksi lämpimän perunasalaatin kreikkalaisittain (mmm, ihanaa) ja meheviä kasvisleipiä (slurps). Onneksi en ehtinyt aamupalaa kotona syömään, tuolla sai mahan täyteen :D

Kotimatkalla yritin tiirailla maata tarkkaan, että näkyisikö Taaperon saapasta. Ei edelleenkään vilaustakaan. Kotona oven avattua kadonnut jalkine näkyi eteisen lattialla! Poika oli sen siis potkaissut saman tien jalastaan pois kun lähdössä oltiin, ei ihme ettei sitä löytynyt. Onneksi ei ollut pakkaskelit niin ei varpaat jäätyneet. Pitää korjata haalarien kuminauha tänään niin ei pääse toista kertaa kenkäänsä hukkaamaan.