Viime viikon torstai kului taas vain ollessa. Kyttäsin kelloa ja odottelin P-serkun soittoa, että koska kotiutuu kynsimanikyyristä niin menisimme kylässä käymään. Ikävä kyllä serkulla meni sen verran aikaa, että enää klo 18 aikaan ei kannattanut kylään lähteä kun Taaperon iltatouhuihin ei enää ollu kovin kauaa - ei olisi kylässä ehditty käydä kuin ovelta kääntymässä.
Perjantaina tuokin kyläreissu onnistui. Lähdettiin heti kun Taapero päiväuniltaan heräsi, mitä nyt syötin pojan ensin. Taapero ei ihme kyllä ihan pahasti enää kummitätiä ja -setää vierastanut eli viihtyi lattiallakin kunhan kumpikaan kummeista ei syliin yrittänyt ottaa ;) . Esitteli taaperrustaitojaan ja vaappui huoneesta toiseen.
Äiti ehdotti että lauantaina käytäisiin Korkeasaaressa. Se sopi hyvin minunkin suunnitelmiin kun aikaa oli. Pakattiin aamulla picnik-reppuun evästä ja kylmäkalle, ja suunnattiin bussilla keskustaan. Kaupassa oli pakko käydä kun rattaista oli valjaat hukassa, ja Taapero yritti välillä nousta seisomaan, eikä evästäkään ollut ihan tarpeeksi. Suunnattiin Sokokselle, ja voi jee noita lapsia... Tuuliviiri kyseli koko ajan missä ollaan, minne mennään, koska mennään Korkeasaareen, ei jaksa kävellä, janottaa, nälättää... Poppana marisi ensin ettei jaksa kävellä, näki lelut - eikä likkaa meinannut saada sieltä pois :P . Minun piti käydä nappaamassa neitokainen olalle perunasäkin tyyliin että päästiin ruokapuolelle ostoksia tekemään. Siellä Poppana laittoi taas jarrut päälle ja jäi mököttämään, ei jaksanut kuulema kävellä. Verenpaine alkoi kohota ja kysyin että lähdetäänkö sitten takaisin mamman ja papan luo koska jos Korkeasaareen halusi, niin käveltävä oli (Pipa istui matkarattaissa joten sieltä suunnalta ei valitusta kuulunut). Poppana halusi eläimiä katsomaan joten mentiin eväsostoksille...
"ostakaa jäätelöä, ostakaa karkkia, saisko jonkun lelun... maksaa vain 2 euroa" :PP . Päästiin kassajonoon kun Poppana taas haihtui, Tuuliviirin sain pysymään lähellä lahjomalla eli ostin pussillisen tikkareita joista lupasin yhdet heti ulkona. Siispä Poppanaa hakemaan ja taas olalle roikkumaan. Eihän tyttö siinä viihtynyt vaan halusi alas, ja kun näki tikkarit niin jopa pysyi siinä.
Kävely Kauppatorille Korkeasaaren lautalle sujuikin sitten hyvin tikkareiden voimalla. Porukkaa oli paljon mutta mahduttiin sentään kyytiin ettei tarvinnut 20 minuuttia odotella seuraavaa lauttaa. Korkeasaaressa marina alkoi heti kun rantaan päästiin. Tuuliviiri:
"mulla on nälkä *marinaa*", Poppana:
"minua janottaa *ja marinaa*"... Vaikka minä ja äiti kuinka yritettiin sanoa, että mennään heti syömään ja juomaan eväitä mutta paikka on pienen kävelymatkan päässä, niin ei kun valitus jatkui - loppui sentään välillä kun juoksentelivat katsomaan näkyykö tiikereitä, leopardeja tai muita kissaeläimiä tai pitelivät nenästä kiinni myskihärkien lähellä ja yökkäilivät hajun takia ;DD
Paviaanien luona oli pakko istahtaa alas ja antaa lapsille ensiavuksi makaroni-kinkkusalaatti syötäväksi, samalla imetin Taaperon. Sitten jatkettiin matkaa karhuja katsomaan (matkalla innostusta herätti kamelit ja kengurut) ja siellä syötiin loput eväät eli broilerilihapullia, kurkkua, kinkku-juustoleipiä, kirsikoita, mehua, kahvia ja pullaa. Äiti oli ottanut vettä viru valgea -vodkapulloon ja kun siitä kulautti aimo annoksen kakistelematta niin vieressä istuva mies oli katsonut kuulema melko pitkään :DD . On se luojan lykky ettei kukaan lapsista pyytänyt, että anna mullekin ja olisihan mamma antanut... silloin sitä vasta olisikin saattanut joutua tuijotuksen kohteeksi ;)
Aika meni kuin siivillä ja ruoan jälkeen olikin suunnattava pian takaisin lautalle. Piti ehtiä kauppaan vielä. Poppanapa oli löytänyt leikkipaikan, eikä olisi (jälleen kerran) suostunut lähtemään. Hain neidin mukaan ja lähdettiin kävelemään, kun sanoin että lähdetään kotimatkalle niin tyttö karkasi juosten takaisin leikkipaikan suuntaan eikä uskonut kun huusin takaisin. Puuh... ei kun siis minä juoksemaan helmat lepattaen perään ja kantamaan tyttöä taas olkapäillä takaisin. Otin kädestä kiinni että kävelee vieressä, ja Poppana alkaa huutamaan että
"polveen sattuu, muo sattuu polveen, mä en voi kävellä!!" . Joo joo, eihän siinä polvessa mitään vikaa ollut minuuttia aikaisemmin kun kirmasi täyttä vauhtia toiseen suuntaan.. Pidin Poppanaa kädestä ja annoin huutaa - tyttö kuitenkin käveli vieressä itse ettei kantaa sentään tarvinnut. Olipa "kiva" kymmenen minuutin kävely rantaan... Taapero onneksi nukahti päiväunille vihdoin ja viimein huudosta huolimatta.
Laiturilla Poppana istui maahan ja otti kengän pois jalasta - iso rakko kantapäässä *huokaus*. Mutta kantapää on ihan eri juttu kuin polvi :/ Onneksi Pipa oli välttämättä halunnut jalkaansa Poppanan lipokkaat kun kotoa lähdettiin, niin Poppana sai ne jalkaansa kun Pipa kerran istui rattaissa. Lautalla oli taas sama pariskunta kuin mennessä samassa pöydässä meidän kanssamme ja tuli juteltua meno- ja paluumatka heidän kanssaan. Yhtäkkiä mies laittoi viiden euron setelin pöydälle (oltiin juuri Tuuliviirin kanssa puhuttu tikkareista, minä en suostunut antamaan pussista neljänsiä tikkareita heti) ja sanoi että käy ostamassa lapsille tikkarit :o . Minä kieltämään ettei tarvitse, että ottaa rahan takaisin - mies ei suostunut vaan halusi että lapsille ostetaan tikkarit. Lapset saivat tikkarit ja minä annoin loppurahoja takaisin. Mies ei huolinut vaan sanoi että osta koko rahalla tikkareita :D . Lapset kiittivät, ja minä ostin tikkareita lisää kun kaupassa oltiin.
Kauppatorilta Elielin aukiolle lapset kävelivät marisematta... ihme. Bussissa Pipa oli kuin satutäti Runeberg ja puhua pulputti taukoamatta. Juuri ennen kuin pysäkille tultiin, tyttö puhua papatti... ja minuuttia myöhemmin oli umpisikeässä unessa kun bussista ulos astuttiin :o :D . Pipa simahti kuin olisi katkaisijasta käännetty. Käytiin kaupassa, tehtiin ostokset, ja sitten soitin isälle että tulee hakemaan meidät - ei jaksettu enää odotella bussia vaan päätettiin kauppamatkan verran matkustaa pakettiautolla koko sakki. Siinäkin sähläyspari Poppana-Tuuliviiri ehtivät säheltää... Kummallakin oli hirveä hinku päästä eteen istumaan, ja kun Tuuliviiri oli nopeampi kuin Poppana ehtimään auton luo, niin pikkusisko pamautti auton oven kiinni ja tietysti siinä oli Tuuliviirin sormet välissä :( - se sattuu pirusti kun ison auton ovi pamahtaa näpeille, kokemusta on :( . Poppana toki tuosta pelästyi itsekin ja niin sitten kumpikin itki, toinen kivusta ja toinen pelästyksestä. Onneksi Tuuliviiri selvisi vain kipeällä sormella, ei mennyt pikkurilli sentään poikki.
Kotiin kun päästiin niin minä ja äiti totesimme että nyt on kylmän oluen paikka! Selvittiin reissusta hengissä - ja loppujen lopuksi ihan kiva tapa viettää päivää tuo olikin. Tiesihän sen lähdettäessä että marinalta ja valitukselta ei voi välttyä. Sen määrä taitaa olla vakio, oltiin sitten missä tahansa.
Sunnuntai oltiin taas kotioloissa. Grillattiin kun sää oli hieno ja syötiin ulkona. Olipa grillattu valkosipuli hyvää, samoin grillattu ananas kinuskikermavaahdon kera. Iltapäivästä tuli M-serkkuni kylään katsomaan kummipoikaansa, joka sopivasti pian päiväuniltakin heräsi. Saunottiin ja rentouduttiin, ja minä suunnittelin jo tavaroiden pakkaamista kotimatkaa varten. Esikosen Mikkeli -turnaus oli sujunut ihan mukavasti, olivat kuudenneksi tulleet (soitin ja juttelin pojan kanssa). Esikoinen ei kuitenkaan kotiutunut Mikkelistä vielä, jäi sinne vaarin luokse joksikin aikaa.
TaaperoTuon viime viikon aikana Taaperon kävely selkeästi lisääntyi. Konttaus alkoi jäädä jo vähemmälle niin että huoneesta toiseen ja ulkonakin käveli enimmän osan aikaa. Kun Hesaan mentiin, poika ei suostunut jalkaansa ruohomatolle tai ruohikolle laittamaan. Keskellä viikkoa poju mennä viiletti jo ulkona kivetyksellä (ja piti keksiä portti ettei painalla kadulle asti) ja viikonloppuna keksi että kun ei kerran tykkää kontata nurmikolla niin sielläkin voi liikkua kävellen :) . Eilen tosin ei enää mökillä haitannut hiekka, kivet eikä havunneulaset kun pikkumies mennä painalsi pitkin pihaa. Viikolla kun Miehelle soittelin ja kerroin että pikkuinen on maailmaansa laajentanut, niin kysyi heti että kai minä olen videolle kuvannut että näkee edes siitä - no tottakai minä olen! Tyhmä kysymys ;)
Sunnuntaina Taapero oppi sanomaan "kukka". Poika osoitteli puita ja pensaita ja hoki kukkaa. Tosin välillä tuo osoitti minuakin ja tuumasi että "kukka". Ehkä hieman vielä harjoitusta lisää kaivataan.
