Tukka putkella

Niinhän se oli, että tänään mentiin enemmän tai vähemmän kiireellä paikasta toiseen. Aamusta kello soi 8:15, 8:25 ja 8:35.. silloin totesin ettei tässä kai muu taas auta kuin nousta ylös. Mies oli jo ollut ahkerana, pullataikina oli kohomassa, tiskit tiskattu, lapset laitettu koulutielle ja kahvi keitetty. Sillä välin kun laittelin itseäni lähtökuntoon ja puin Pipalle päälle, Mies vaihtoi Vauvalle vaipat ja syötti kaurapuuron.. joka ei tosin tänä aamuna pikkuiselle pahemmin maistunut. Liekö sitten syynä vain pari tuntia aikaisemmin ollut äidinmaitotuokio.

Pipa ei kovin innostunut korvalääkärille menosta ollut ja tuumasikin "en minä mene Maurin luo". Möksähti hieman kun sanoin että mentävä on, ja vielä kaiken kukkuraksi piti korvaan laittaa korvatippoja ihan reilusti liottamaan oikeassa korvassa olevaa putkea irti tärykalvosta. Illalla sama operaatio sai aikaan karmean huudon, ja siihen huutamiseen Pipa minun syliini nukahtikin. Nyt aamulla korvatippojen laitto sujui ilman huutoa. Pipa lupasi itkeä vasta korvalääkärin luona ;D

Korvalääkärissä

Kun lääkäri tuli kutsumaan sisään huoneeseen, meni Pipa vakavan näköiseksi ja katsoi lääkäriä erittäin epäluuloisen näköisenä. Huoneessa tyttö kaivoi päätään minun kainalooni kun lääkäri kuunteli keuhkoja.. ei hymyillyt vahingossakaan. Korvien tutkiminen sai sitten sen luvatun itkun aikaiseksi taas kerran. Kirkas ääni tytöstä lähtee kun niin haluaa. No, putki saatiin napsaistua korvasta pois ja korvat olivat siistit. Ei syytä uuteen käyntiin ellei tule vaivaa.

Vauva oli vuorossa seuraavaksi. Vauva ei itse tutkimuksesta ollut moksiskaan mutta päästä kiinni pitäminen meinasi hermostuttaa. Korvat olivat kunnossa. Korvalääkäri totesi jopa että "taidatte olla jumalten suosiossa - Vauvan korvat ovat paljon paremmassa kunnossa kuin mitä oletin, kun ottaa huomioon missä kunnossa ne olivat" :) Jippii! Ei tarvittu putkitusta, eikä uutta aikaa.

Korvalääkäristä lähdin Vauvan ja Pipan kassa kävelemään kangaskauppaan. Imetystyynyihin piti löytää kangasta, ja löysinkin (kuva alla). Minusta tuo on nätti, pinta ei ole samettia mutta vähän samantyylistä, pehmeää.




Kangaskaupassa Vauva nukahti matkarattaisiin, joten minä päätin kuluttaa Pipan kanssa hieman aikaa kaupungilla. Shoppailu piti jättää väliin, keli alkoi olla niin kurja kun lunta alkoi sadella, etten viitsinyt Pipaa kävelyttää ympäri kaupunkia. Mentiin sitten Cafe Picnikiin syömään paahtopaistipatonkia ja pariloitu sandwich paahtopaistin ja cheddar-juuston kera... mmmmmmmm... tarviiko enempää sanoa ;) ? Suorastaan suussa sulavaa (sanoin kuitenkin). Tunti siinä vierähti, ruuhka aika Picnikissä ilmeisesti kun jouduttiin odottelemaan tovi että saatiin sapuskat eteen. Käytiin vielä maitokaupassa ennen parkkihalliin menoa, maito oli kotoa taas loppu vaikka vasta tiistai-iltana ostettiin 10 litraa. Taitaa mennä nykyään jo lähemmäs 30 litraa maitoa viikossa. Pieni pyyntö siis.. kehittäkää lehmä josta saa pastöroitua maito, jookos.

Kotimatkalla huomasin tienpintojen jo jäätyneen paikoin täälläkin niin että pyörät vain sutivat välillä. Helsingin suunnassa tänään on kelistä johtuen ollutkin synkkä päivä.. satoja kolareita ja muutama kuollutkin :/ Mutta epäilen kyllä minäkin (kuten uutisissa oli) että suurin vika on ollut ratin ja penkin välissä tuossa asiassa. Keli ei kuitenkaan ole ollut poikkeuksellisen huono, vaan talvikeli. Jotkut vain taisivat kaahata kuivankelin malliin edelleen vaikka sääolot huononivat ja liian usein olen huomannut, ettei nykykuskit taida monetkaan muistaa sanaa t u r v a v ä l i !! Itse hermostun liikenteessä jos joku roikkuu puskurissa kiinni, ja painan äkäiseen jarruvaloja jotta väliä vähän edes tulisi - paitsi sitten liikennevaloissa hermostuttaa ne, jotka siellä jättävät yhden auton mitan turvaväliä, ja kun valot lopulta vaihtuvat vihreiksi, ei perästä meinaa ehtiä samoilla valoilla vaan jumittuu vielä toisen kerran samaan paikkaan punaisiin.

Tultiin kotiin ja täällä tuoksui vastaleivottu pulla. Mies oli juuri saanut operaatio Korvapuustin valmiiksi, ja nappasin heti uunilämpimän pullan ja kylmää maitoa. Nam! Sitten tietokoneen ääreen väsäämään vakuutusyhtiölle vahinkoilmoitusta niin saa rahat lääkärikäynnistä äkkiä takaisin.

Vauvaa syöttäessä huomasin, että joudunpahan taas vaihteeksi tekemään itsellenikin yhden imetystyynyn sisätyynyn.. Omani on selkeästi kokenut taas väkivaltaa, sisätyynyn kangas on revennyt ja täytteet pääliskankaan sisällä :P Asiasta kun valitin niin sitten sain kuulla että Pipa oli eilen sen kanssa riehunu niin että oli "krats" kuulunut.. Kukaan ei vain ollut minulle viitsinyt siitä mitään sanoa. Ei ihmekään että tyyny tuntui lötköltä. Tuskin maltan odottaa että pääsen taas sotkemaan itseni tuohon valkoiseen hiutaleeseen mitä täytteen seassa on, sen jälkeen kaipaan imurointia itsekin eikä vain lattia...

Ikkunasta katsottuna lumipyry yltyi ja sakeni. Ja mitä tekee Poppana - haluaa kävellen muskariin :o Yritin ehdottaa autoa, ei kun kävellen, yritin uudelleen ehdottaa autoa, ei kun kävellen.. Mies hihitti peiton alla jossa lepäili rankan leipomisen jälkeen. Mokomakin ketku. Niinpä me sitten lähdimme Poppanan kanssa kävelemään tuuleen ja tuiskuun. Otin Vauvan mukaan niin sai poju toiset päiväunet siinä samalla - nukahti jo ennen kuin portista ulos ehdittiin. Alkumatkan eli ensimmäiset 10 minuuttia Poppana käveli reippaasti, sitten alkoi kuulua huokailua ja neiti jäi jälkeen. Kehotin pitämään vaunujen aisasta kiinni niin saa vetoapua. Lopulta oltiin jo ½ kilometrin päässä muskarista kun neiti meinaa tehdä stopin.. "on niin kuuma, en jaksa". Hoputuksella ja houkuttelulla käveli sitten lopun matkan kun kerroin muskarin jo alkaneen. Tuohon kahden kilometrin kävelyyn meiltä meni siis 40 minuuttia.

Lisää kangasta

Sillä välin kun Poppana oli muskarissa, minä suuntasin jälleen kangaskauppaan. Puuttui vielä kangasta potkariin ja bodyyn tai vaikka useampiin. Sitä löysinkin paikallisesta kangaskaupasta taas edullisena palana. Samalla sain narua, vinokaitalenauhaa, ompelulankaa ja mitähän vielä. Kannattava reissu tuokin. Ja nyt tuli stoppi. Yhtään kangasta en osta lisää ennen kuin entisistä on jotain ommeltu.

Kangaskaupasta menin postiin. Hyppy Halli oli lähettänyt kahvinkeittimen mutta ei se mahtunutkaan vaunujen kyytiin (Mies lupasi hakea sen huomenna, siellä pitäisi olla myös Pipan synttärilahja). Kaleidoskoopiltakin sain paketin - kiitos :) Sitten vain kävelin ja nautin raikkaasta ulkoimasta seuraavan vartin kun en viitsinyt mennä muskariin sisälle Poppanaa odottamaan - Vauva nukkui edelleen vaunuissa ja olisi saanut luultavasti lämpöhalvauksen toppauksissaan. Menin sisään juuri kun pääsivät luokasta ulos.. ja siihen meteliin heräsi sitten Vauvakin. Ei kiva.. Kotimatkaa säesti välillä matala murina, välillä kovempi huuto ja lopussa korkea kiljunta. Menin omakotitalojen ohi äkkiä etten joudu maksumieheksi (tai siis -naiseksi) jos kirkas ja korkea c saa ikkunat helisemään hajalle. Poppana sen sijaan jutteli vieressä pikkuveikan huudosta välittämättä kuinka punainen väri tuo mieleen mansikan, johon minä totesin että niin Vauvan naamakin..

Puuh, päästiin onneksi kotiin pian ja Vauvakin rauhoittui imetyshetken jälkeen ja nautti taas vapaasta liikkumisesta. Mies keitti kaakaot ja syötiin pullaa. Sitten sauna ja saunaolut. Aaah!