Kotikaruselli

Perhe-elämän pyöritystä johon kuusi lasta antaa tahdin - marssijärjestyksen määrävät kuitenkin vanhemmat

Esikoisen 13 v. synttäreihin on aikaa
Lilypie Baby Ticker

Isosiskon 11 v. synttäreihin on aikaa
Lilypie Baby Ticker

Tuuliviirin 9 v. synttäreihin on aikaa
Lilypie Baby Ticker


Lilypie Baby Ticker

Pipa
Lilypie Baby Ticker

Vauva-Taapero
Lilypie Baby Ticker

tiistaina, maaliskuuta 15, 2005

Tili tuli tili meni

Joopa joo, se oli Miehellä palkkapäivä tänään. Ehdin jo sitä odotellakin kädet näppäimistöllä monta päivää, laskuja kun meidän ikävä posteljooni muistaa tuoda melkein joka päivä. Onneksi on tämä systeemi, että Mies tuo palkkakuittinsa minulle, palkka menee tilille johon minulla on tunnukset, ja saan rahat siirrettyä heti pois Miehen tililtä. Annan sitten Miehelle aina taskurahaa kun tämä pyytää - jos on varaa. Minä olen tämän talouden talouspäällikkö ja hoidan finanssipuolen kuten muutkin toimistotyöt. Olen siis myös sihteeri, toimitusjohtaja, organisaattori, tiimivetäjä, kirjanpitäjä (pidän tuloista ja menoista kirjanpitoa) ja mitähän vielä.. Vau, noin kun laittaisin työhakemukseen niin jo luulisi töitäkin löytyvän - sitten jossain vaiheessa kun alan töitä taas etsimään ;)

Tili siis tuli, ja melkein se jo viheltäen meni kun nuo laskut maksoin, ja eilisen tilauksen Kangastukusta. Tuon maksaminen ei kyllä tuntunut ikävältä, kohtahan saan kankaita ja pääsen taas ompelemaan. Listalla olisi Tuuliviirille ulkohousut kesäksi, Poppanalle ja Pipalle T-paitoja ja trikoita (trikoita myös Isosiskolle). Vauvalle potkareita ja bodyja. Ja jos nuo Tuuliviirin housut onnistuvat, niin sitten tilaan samaa kangasta lisää ja teen Esikoisellekin. Vielä vain tarvitsee löytää noihin ulkohousuihin jostain kaavat.

Tuuliviirin iltasirkus

Eilen illalla "hupia" antoi vaihteeksi Tuuliviiri. Poika oli ollut melkein koko illan siitä kun koulusta pääsi, kavereidensa kanssa ulkona, ja niinpä misteri olikin hieman väsy. Tämä ilmeni iltapala-aikaan seuraavasti (M=Mies, T=Tuuliiviiri):
M: Otatko iltapalaa? Nyt on ruoka-aika.
T: EN OTA!
Okei.. tuosta meni pari minuuttia, ja Mies alkoi laittamaan leipiä sun muita pois.
T: Minä haluun leipää!
M: Äskenhän et halunnut. Päätä jo.
T: Minä otan leipää. (Alkaa jahtaamaan Poppanaa omalta paikaltaan pois - juu, tämäkin on äärettömän tärkeää, että pääsee omalle paikalleen. Poppanapa ei suostunut siitä pois, joten Tuuliviiri suuttuu.)
T: En minä sitten ota leipää kun en pääse omalle paikalleni (ja heittelee kananmunaa käsissään vuorotellen pöydälle, ottaa käsiinsä, heittää pöydälle.. ei siinä ainakaan paljon kuorimista enää ollut...
M: No ei väkisin, ei tarvitse ottaa.
T: OTANPAS! (ja käy istumaan tyhjälle paikalle.. Mieheltä alkaa savu nousta korvista ja kehotan laskemaan sataan. Kymmenen olisi selkeästi liian vähän eli räjähdys olisi varma.. muilla lapsilla on hauskaa..)
Tuuliviiri sai leipänsä, äyski ja tiuski kun joku yritti jotain puhua, ja aikani sitä kuunneltua, komensin syömisen jälkeen iltapesuille ja nukkumaan. Alkoi olla uhkaavan lähellä savuvahinko jo minunkin korvissani.
T: MIKSI MUN PITÄÄ MENNÄ NUKKUMAAN??! EI MINUA VÄSYTÄ!! (huutaa ja alkaa itkeä).
Kello oli yhdeksän illalla, joten kohta olisi kuitenkin nukkumaanmeno aika, yritin selittää. Toinen vain karjuu ettei ole väsynyt, vaikka silmät seisoi päässä eikä tuntunut enää tajuavan edes mitä hänelle puhuttiin *huokaus* . No huudon säestämänä meni iltapesuille ja sänkyyn.. ja noinkohan ehti edes vaakatasoon kun jo nukkui sikeästi :D

Pipa puolestaan piristyi iltatorkuistaan niin paljon, että taisi kirmata ylhäällä vielä puolilta öin. Ainakin vielä klo 23 oli hereillä kun minä nukkumaan lähdin Vauvan kanssa.

Tänään

Onnistuin ulkoilemaan kuten suunnittelinkin. Sain samalla reissulla Vauvan nukahtamaan vaunuihin ja ai että nautin kävelystä. Taivas oli kirkkaansininen ilman pilvenhattaraakaan, linnut sirkuttivat, aurinko lämmitti ja oli hiljaista. Vain kaksi autoa näin eli tämä omakotitaloalue ei tosiaankaan ole Mannerheimintien veroinen. Kerta kaikkiaan ihanaa oli. Harmi että oli jo vähän kiire ruokaa lämmittämään Miehen ruokatunniksi, joten ei voinut pitkää lenkkiä tehdä.

Kotona Pipa oli jälleen kerran käynyt laatikollani.. Nyt tytöllä oli kasvot vihreän ja sinisen kirjavat - kyytiä oli siis saanut luomiväripalettini. Arrgggh! Ja huokaisu. Jälleen kerran Pipa oli onnistunut tuossa vaikka Isosisko oli selän takana.. tietokoneella.. Poppanahan se ryntäsi heti ovelle minua vastaan "äiti äiti, kato mitä Pipa on tehnyt!" ja pikkusisko yrittää luikkia seinänvierustoja pitkin äkkiä silmän kantamattomiin. Mikä ihmeen meikkausvimma tuolla tytöllä on :o ? On ollut siitä asti kun liikkeelle lähti.

4 Comments:

Lähetä kommentti

<< Home